Perusoikeussarja jatkuu: EU-kansalaisen perusoikeuksia lapin murteella
Pari päivää sitten julkaisin EU:n perusoikeuksia savon murteella. Joku jo ehti perätä niitä jo Kittilän murteella. En osaa arvioida, mihin tämä versio sijoittuu, mutta jospa tästä olisi hieman apua kuitenkin oikeuksiensa tunnistamisessa. Käännöksen on tehnyt Oiva Arvola.
1. artikla
Ihmisarvo
Ihmisarvoa ei piä tärvelä mishään muo´ossa.
Sitä pittää kunnijoittaa ja suojela kaikin konstein.
2. artikla
Oikeus elämään
Itteläkullaki häätyy olla oikeus ellää lailansa.
Kethään ei piä tuomita menettämhään ainuhaansa eikä ensikhään lahata.
10. artikla
Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus
Jokhaisella on oikeus vaphaasseen hunteerauksheen, omantunnon tutkaihluun ja harthau´en harjotukshiin. Se meriteeraa sitä, että hän voipi uskoa, mihin halvaa tahi olla uskomatta.
Ittekullaki on oikeus vaihettaa vakkaumusta ja uskoa niin ku villapaitaa vaikka kelin mukhaan, eikä siihen saa olla kelhään mithään sanomista.
Jos omatunto soimaa, niin ei ole pakkoa lähteä sotapalveluksheen.
14. artikla
Oikeus koulutukseen
Ittekullaki on oikeus kaiken sorttisseen ja tasosseen koulutuksheen, jos älliä ja intoa piisaa, eikä se saa olla rahasta kiini.
17. artikla
Omistusoikeus
Ittekullaki on oikeus nauttia rehelisin keinoin tahi konstein hankkimasthaan ommaisuue´sta mielensä mukhaan. Hän voipi testamentata tai kenkätä varansa kelle halvaa, eikä sitä voija ryövätä lain varjola.
Jos toisen omhaan puututhaan yhteisen e´un nimissä, siitä pittää maksaa rohki kunnoliset korvaukset ja ilman herroitten venkoiluja ja juonia.
20. artikla
Yhdenvertaisuus lain edessä
Vaikka omistaski pareman puseron ku joku toinen, niin on syytä muistaa, ettei ole yks toisthaan kummempi, kaikki ouvvat yhenvertasia lain eessä.
21. artikla
Syrjintäkielto
Ei ole syytä kattela syrjäkarhein, olipa kaks jalkane minkä näköne ja kokone tahansa, poriskhoon mitä tykkää ja tulkhoon ymmäretyksi ittenhään ja juuri semmosena ku oon.
23 artikla
Miesten ja naisten välinen tasa-arvo
Ei niin pieni ero, mikä on miehitten ja vaimoitten värkitten välilä, saa vaikuttaa milhään laila töissä eikä palkoissa, eikä mishään muussakhaan sortteerauksessa.
24. artikla
Lapsen oikeudet
Kläpile pittää antaa kaikkea, mitä se tarttee niin ku ruokaa ja rakhauttaki. Kläpin on saatava sinnitellä silloin, ku siltä tuntuu. Siinä sen ittetunto kasuaa ja se oppii huomaahmaan, että häänki on joku tässäki sakissa.
25. artikla
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet
Vanhoja ei pi´ä ylönkattoa eikä halveerata. N´on monesti kuivan kosken läpi uihneita
ja koettelemusten kepittämiä jalostunheita ihmisiä.
37. artikla
Ympäristönsuojelu
Meil´on iso vastuu: meät on kuttuttu ympärillä olevan mailman parantajiksi ja siittä meän häätyy pittää huoli, että jäkipolvet tulevat saahmaan sen ittelheen vielä parempana ku met.
41. artikla
Oikeus hyvään hallintoon
Ittekunki on piettävä huoli siittä, että homma pyssyy hanskassa ja että asiat hoijethaan oikeu´enmukasesti ja kohtuulisessa aijjassa sillon, ku virkakunta alkaa paperitten kanss pellaahmaan. Ittekunki asiana on vahtia, että häntä kuuhlaan ja että hän saapi tion häntä koskevista mulkkauksista säntilisesti ja että hän pystyy varjelhen, ettei salhaisia eikä etenkhään liiketoimintaa koskevia tietoja levitellä mailmale.
Jos näin pääsee käyhmään, niin hällä on oikeus saaja korvaus aiheutetusta vahingosta.
45. artikla
Liikkumis- ja oleskeluvapaus
Ittekullaki on unioonin aluheela vaphaus liikkua ja oleila missä tykkää.
47. artikla
Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen
Jos sattuu käyhmään niin, että joku on tölvässy törkeästi, kärsiny osapuoli voipi kohtuulisessa aijjassa vettää syylisen käräjille ja vaatia tekosesta eesvastuusheen. Jokhaisella on maholisuus saaha neuvoja ja antaa jonku viissaaman puolustaa ittehään. Niilä, joila ei ole tarpheeksi varoja, on maholista saaha ilmasta oikeusapua käräjäintikostanusten maksamiseksi.
Nuo murreviännökset ovat kieltämättä ihan hauskoja, mutta paljon mielenkiintoisempaa ja varmaan politiikan kannalta oleellisempaakin olisi saada vastauksia kysymyksiin, joita nimimerkki ”Rogue” sinulle esitti pelimonopoleja käsittelevänartikkelisi keskustelussa.
Toisille näyttää EU olevan vain vitsi. Hyi!
Saisko noilla ääniä.
Arvola (kesk) kirjoittaa Ounasjokivarsi - Väylänvarsi (Nuuskakaira) murretta.
Huomattavaa on, että Arvola on erittäin EU-kriittinen ja hän on perustanut Nivankylään valtakunnan, joka on EU:n ulkopuolinen sekä ydinasevapaa.
Valtakunnan nimi on Kampsuherran valtakunta.
Siellä kannattaa poiketa jos sattuu matka Leville tai muutoin Ounasjokivartta Rovaniemeltä ylämaihin, länsipuolen tietä.
Arvolan merkittävin tuote on Kampsuherran Saagat.
Perään on syytä laittaa:
;>/
;>7
Murrekäännökset ovat mainoita, vaikka kirjoitettuna ne tuntuvat vähän keinotekoisilta. Puhuttuna ja nimenomaan puhujan omalla murteellaan puhuttuna kuulostaisivat oikeammilta.
Murre tulikin jo Liikasen toimesta (vähän kapulakielimurrettani tähän q;-]) sijoitettua läntiseen Lappiin. Ilimankos eivät jotkin sanat entisen Itä-Lappilaisen suulla lausuttuna oikein rimmannetkaan. Paremmin rimmais esim. eesvastuusehen kuin eesvastuushen.
Muokkaakohan Arvola alkuperäistä murretta murteellisemmaksi? Muuttuuhan se kieli ajan ja maailman mukana.
Mitään yleistä Lapin murretta ei ole olemmassakaan. Arvolan käännöksessä Torniojokilaakson murre pyrkii sotkeutumaan Rovaniemen kehittyneempään ja ilmaisukyvyltään suomalaisempaan sanankäyttöön.
Tosin Veikko Hanhirova sanoi kerran, että se oli sitä aikaa kun rovaniemeläiset oppivat lukemaan. Torniojokilaaksossa oli Veikon mielestä ruotsalaisten vaikutuksesta osattu lukea jo paljon aiemmin.
EU raiskaa Suomen kielen ja murteet sekä lopulta tuhoaa englanniksi. Tätä monikansallista soopaa Eija-Riitta meille tarjoaa. Kenen käskystä?!
Mikäs nyt Lapin kielipoliisi Hemmon noin hermostutti?
Eihän kieli missään ( mishään, missähän…) muuttumattomana säily.
Eikä Eija-Riittaa kukaan taida käskeä. Itte murrejutut keksinyt tänne meidän iloksi laittaa.
Vai meinaatko, että kieli säilyisi ennallaan ilman EU raiskaajaa?
Timo
Senkunpahan vain kirjoittelin.
Ymmärtäköön ken taitaa
Veikkaan että menee 20 vuotta kun yleis- ja palvelukieli on englanti Suomessa.
Nytkin jo joissain terveyskeskuksissa.
Voisimme joskus empatisoida palvelutiskillä olevaa eläkeläistä jolle tietotekniikka, vieraat sanat ja kieli sekä muu soopa heitetään suoraan silmille.
Kiitos Eija-Riitta. Mie jo otsikosta säikähin, että jaaa! Taas niitä väährin paikhoin -juttuja. Mutta soliki tyihä peleko. Aivan mennee pilikun viilaukseksi, jos sannoo, että son ”ko” eikä ”ku”, mutta se saatta vaihela varhmanki nuot pikku erot kylienki välilä. Meilä päin se ”kuin” on ”kö”.
Jopa Jope Ruonansuun ”Lapin mies” ketseissä on pari pientä virhettä joka pätkässä, ja NET on senthän kielellisesti jo 10-. Ylheensä, mitä on tv:stä nähnyt elokuvissakin lapin murtheen käyttöä, se pillaa koko filimin, se on niin päin mäntyä. Moskussa tämä Kai Lehtinen puhhui täyellisesti, painotuksinhen kakikkinhen. Ylheensä ko, vaikka net hoot tulisivakki oikeisshin paikhoin, etelän näyttelijät painottaa niitä kohtia yli tarpheen. Se ei kuulosta luonolliselta. Mosku-tv -sarja oli merkillisen hyä.
Tuo on kauhniisti tehty, että meän kielelekki käänsit nuot kaikki parakraaffit. Soli somast tehty. Mieki kiitän ja komeassti pokkaisinki jos olisin poika. Hyyää tuuria mie toivotan vaahlein!
Noita häymmä nouvvattaa euroopassa ko olemma. Hyvä ko tulivat julkaisttuksi. Jo vain äänestäisin Eija-Riittaa joka on sanothaanko paras tai yks niistä parhhaista muttako mie olen jo toisen ehokkaan mukhaan menny.
Mää taas olen funreerannu sillai,et mää tairan vetäistä Eijaa!Saa nährä mimmone numero Eijal tullee?Olis vaa tuo mont kertaa kommeempaa vetää Eijal kommee numero,ko sil o samanväriset silmätki ko mulla.(Porin murretta)
Pyydän anteeksi,mikäli se oli loukkaava,se ei ollut tarkoitus!