Ilmastonmuutosta ei voi ratkoa kuin saasteongelmaa
Maapallon ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi ei ole ilmansaaste perinteisessä mielessä. Kuitenkin ilmastonmuutos nähdään saasteongelmana, ja sen ratkaisuksi esitetään samoja lääkkeitä, jotka ovat tepsineet aikaisempiin ilmanlaadun ongelmiin.
Ilman epäpuhtauksista aiheutuva maaperän ja vesistöjen happamoituminen saatiin kuriin rikin ja typen päästöjä rajoittamalla. Ja otsonikerros on korjautumassa sen jälkeen kun freoniyhdisteiden käyttöä päätettiin rajoittaa Montrealin pöytäkirjalla 1987. Miksei siis samaa rajoituspolitiikkaa voisi soveltaa ilmastonmuutoksen taltuttamiseen?
Ei onnistu. Moniulotteiseen ongelmaan ei voi soveltaa yksiulotteisen ongelman ratkaisukeinoja. Ilmastonmuutoksessa on kysymys kokonaan toisen mittaluokan ympäristöongelmasta.
Siinä missä happamoitumisen tai otsonikadon kohdalla oli kysymys teollisuus- tai energiatuotantoon liittyvien yksittäisten sivutuotteiden synnyttämistä ongelmista, ilmastonmuutoksen aiheuttajassa on kysymys koko taloutta ja tuotantoa ylläpitävästä tekijästä: maailma käy hiilellä.
Perinteisen saasteongelman sijasta ilmastonmuutos tulee nähdä ennen kaikkea tuotantotalouden ongelmana. Ratkaisujen painopiste on siirrettävä päästöjen rajoittamisesta energian ja materiaalien tuotantotapojen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen.
Tutkijayhteisön yleisen käsityksen mukaan asteittaisilla päästövähennyksillä ei ole enää mahdollista estää ilmakehän CO2-pitoisuuden vaarallisena rajana pidetyn 450 ppm:n (miljoonasosan) ylittävää kasvua. Kriittinen tekijä on fossiilisten aineiden poltosta syntyvän hiilidioksidin pitkäikäisyys ilmakehässä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii talouden logiikan muuttumista: talouskasvu ei saa lisätä energiankulutusta ja päästöjä. Erityisen tärkeää on laskea tuotannon hiili-intensiteettiä maailmanlaajuisesti. Hiili-intensiteetti kertoo kuinka paljon päästöjä aiheutuu tuotettua energian tai hyvinvoinnin yksikköä kohti. Esimerkiksi Kanada kuluttaa kaksi kertaa Ranskan verran energiaa saavuttaakseen saman bruttokansantuotteen.
Vuosina 1970-2000 maailmantalouden hiili-intensiteetti laski noin 1,3 prosenttia vuodessa. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on viime vuosiin asti olettanut suotuisan kehityksen jatkuvan, jolloin noin kolme neljäsosaa vaadituista päästövähennyksistä hoituisi jatkuvasti parantuvan teknologian tuloksena itsestään.
Oletus on osoittautunut virheelliseksi, sillä hiili-intensiivisyys on yllättäen kääntynyt globaaliin nousuun. Syyksi on paljastunut Kiinan ja Intian nopea teollistuminen ja kaupungistuminen. Kiina ja Intia puolestaan kuuluvat Kioton sopimuksen ratifioineisiin maihin, mutta sopimus luokittelee ne kehitysmaiksi, joita päästörajat eivät koske.
Arvostettu McKinsey -konsulttiyhtiö on arvioinut, että maailmantalouden hiili-intensiteetin pitäisi laskea vähintään kymmenesosaan nykyisestä vuoteen 2050, jotta CO2-pitoisuus voitaisiin pitää alle 500 ppm:ssa (nyt 385 ppm). Tavoite on rajuudessaan verrattavissa työn tuottavuuden huikeaan kasvuun teollisen vallankumouksen aikana. Nyt hiilivallankumouksen tulisi tapahtua kuitenkin kolme kertaa nopeammin.
Tilastot osoittavat, että Kioton ilmastosopimuksen ratifioineissa maissa tuotannon hiili-intensiivisyys ei ole laskenut yhtään tehokkaammin kuin maissa, jotka ovat jättäytyneet pöytäkirjan ulkopuolelle. Kioton kaltaiset, ylhäältä alas suuntautuvat ratkaisutavat kuten sitovat päästötavoitteet, päästökauppa ja muut säätelypolitiikan keinot ovat osoittautumassa liian hitaiksi, byrokraattisiksi ja tehottomiksi kiihtyvien kasvihuonepäästöjen hillitsemisessä.
Lisäksi on tunnistettu ns. hiilivuodon ongelma: jos päästörajat eivät koske kaikkia, päästöjen leikkaus yhtäällä voi merkitä päästöjen kasvua toisaalla, tuotannon siirtymistä sinne missä kunnon ympäristönormeja ei ole.
Jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pitäytyisi alle 450 ppm:n, täytyisi noin 95 prosenttia maapallon kuluttamasta energiasta tuottaa täysin hiilivapaasti jo vuonna 2050. Tämä siitä huolimatta, vaikka arvioisimme väestönkasvun hidastuvan merkittävästi, bruttokansantuotteen kasvavan vain 1,5 prosenttia vuodessa ja energiatehokkuuden lisääntyvän maailmanlaajuisesti 500 prosenttia USA:n nykytasoon suhteutettuna.
Tarvitaan siis uutta lähestymistapaa. Toivottavasti se heijastuu jo Kööpenhaminassa.
(Ote yhteisartikkelista uusimmassa Ulkopolitiikka-lehdessä
Eija-Riitta Korhola, fil.lis, MEP
Atte Korhola, fil tri, ympäristömuutoksen professori
Koko artikkelin voi lukea myös http://www.korhola.com/#/writings/article/15504)
Ongelma?
Sanoisin, että ihan normaalia, eikä meidän ratkaistavissa.
Jokainen edes hiukan asiaan perehtynyt järkevä ihminen ymmärtää ettei ns. länsi näyttele tässä teatterissa enää muuten kuin statistin roolissa. Vaikka kaikki eurooppa- ja amerikkalaiset päättäisivä päivänsä nyt, hyödynnettäisiin maailmasta helposti hyödynnettävät fossiiliset varannot joka tapauksessa muutamassa vuosikymmenessä.
Mikäli poliitikkomme pyrkisivät ratkaisemaan asioita lähtökohtana pitäisi olla tämä ja se ettei meillä enää kohta ole VARAA ostaa niitä fossiilisia polttoaineita niin paljoa kuin nyt. No meidän ”ilmastopolitiikkamme” tarkoituksena on hassuttaa hysteerikot äänestämään vanhat kuprunvääntäjät valtaan tiliä tekemään, joten en tietenkään sinänsä ihmettele harjoitettua politiikkaa.
Tuonko sitten veisit läpi EU-parlamentissa?
Miksi tästä ilmastonmuutoksesta jauhetaan koko ajan. Emmehän me välitä muutenkaan mistään mitään.
Kehitysmaita riistetään jatkuvasti ilman, että EU, USA, YK, NATO tai kukaan tekee mitään. Minusta tällä kohkaamisella ei ole muuta tarkoitusta kuin turvata suurvaltojen kaupalliset intressit.
Itse aion lisätä hiilipäästöjä aina kun näen jonkun valittavan ilmaston lämpenemisestä. Palataan sitten asiaan uudestaan, kun EU haluaa oikeasti auttaa köyhiä maita.
Niinpä.
Lukeneena ja älykkäänä ihmisenä ymmärtänet ettei päästöille tulla tekemään mitään ratkaisevaa. ”Kasvu” jatkuu kunnes systeemi romahtaa omaan mahdottomuuteensa, sillä ”kasvulle” on raja, minkä jo Rooman klubi totesi.
Saamme mitä ansaitsemme. Mutta onhan olemassa mikroskooppisen pieni mahdollisuus, että IPCC on väärässä… tähän oljenkorteen ihmiset takertuvat. Muuten, moni pelkää, että saastumisongelmat lakkauttavat liberalismin. Luultavasti turha pelko, ideologioiden merkitys on pienempi kuin luulemme. Liberalismin voima ei ole aatteessa vaan pomon lompakossa -
Nyt ihmetyttää komentoijien passiivinen käsien nostaminen asiassa. He antavat ymmärtää, että mikään ei ole mahdollista, vaikka laulussakin sanotaan, että mikään ei ole mahdotonta.
Haloo, miksi siis hengitämme enää, jos kaikk’ on mänt!
Ari puhuu asiaa, turhaa luovuttamisen meininkiä on ilmassa. Asiat muuttuvat paremmiksi vain muuttamalla niitä paremmiksi - ja aina tarvitaan muutoksen vetureita. Jatka vaan Eija-Riitta edelleen tiennäyttämisestä ilmastoasioissa(kin)!
No itseasiassa realistiset mahdollisuudet globaaliin ilmastosopimukseen on suhteellisen hatarat. Ja jos sitä ei saada aikaan on myös globaali päästöjen väheneminen hataralla pohjalla. Aina voidaan sitoutua yksipuolisesti johonkin ja ei minulla ole asiaa vastaan mitään kunhan asiassa pidettäisiin järki päässä ja kustannustehokkuus mielessä. Jonkun uuden tekniikan lanseeraaminen voi olla hieno asia mutta yksi ensimmäisiä kysymyksiä tulisi mielestäni olla se onko ratkaisu oikeasti kestävä, kustannustehokas ja järkevä. Vaikka tekniikka olisi miten hieno mutta sillä saadaan ratkaistua suurilla kustannuksilla vaikkapa 5% ongelmasta siitä ei tule muodostumaan mainstream ratkaisua. Biopolttoaineiden osalta hieman tämän tyyppistä ajatusta on käynyt mielessä. E10 polttoaine, tuleva, on ihan oiva ajatus mutta siinäkin on edelleen 90% bensiiniä ja jo tuon kanssa tulee kestävillä tuotantotavoilla ongelmia. Miten olisi E100 kanssa?
Tuohon Eija-Riitan kirjoitukseen. Yksi asia pomppasi esille. Kanadan energiatase suhteessa Ranskan taseeseen. Toivottavasti näitä ei aleta suoraan näin vertailla mm Kööpenhaminassa. Täytyy kuitenkin muistaa maiden maantieteellinen sijainti ja Kanadan osalta puhutaan jo välimatkojen ja talven (lämmitys) tuottamista eroista. Tässä suhteessa jossain väläytetty ajatus EU-alueen ”nollaenergiatalo” - hankkeesta 2020 mennessä ei ole esim Suomessa kovin realistinen. Aivan eri asia tehdä talo Italiaan jossa voi hyödyntää hyvin jo aurinkovoimaa, lämmitystarve on aivan erilainen kuin täällä talvisaikaan ja eristyskin hoituu ihan eri mittaluokan ratkaisuilla.
Millä tavalla energiatase sitten tulisi määritellä? Per capita? Tämä ainakin sallii suuren väestömäärän tai suuren väestönkasvun maille käytännössä lähes rajattoman mahdollisuuden kasvaa. Aina voi vedota per lätty laskettuun hiilitaseeseen. Rajaton väestönkasvu vain aiheuttaa monia muitakin ongelmia vaikka hiiliongelma saataisiinkin ratkaistua joten asiat pitäisi olla monipuolisesti kestävällä pohjalla.
Olisiko tämmöiseen sitten parempi ottaa maakohtainen balanssi käyttöön? Esimerkiksi Suomessahan on väestömäärään nähden paljon vihermassaa ja sen kasvattamisella yhdessä sopivien päästövähennysten kanssa olisi mahdollista saavuttaa hiilineutraali yhteiskunta.
Vastaavasti Kiinassa on 1/4 Suomen hiilijalanjäljestä per asukas. Samaan aikaan myös lääniä per asukas on jopa alle 1/4 mitä Suomessa ja tunnetusti maasta kohtuullinen osa on melko mäkistä ja vähäkasvuista. Maa kuitenkin edelleen kasvaa +8% vuositahdilla hyvinkin hiilivetoisella energialla vedoten per henkilö laskettuihin päästöihin. Samaan aikaan väestömäärä on moninkertaistunut viimeisen reilun 50 vuoden aikana ja nyt siellä harmitellaan kun Himalajan sulamisvedet ei meinaa riittää kasteluvedeksi ja samalla omat hiilipäästöt nokeavat lumet ja sulattavat niitä nopeammin. Jos samalla vesimäärällä on tarkoitus elättää tuplasti ihmisiä kyllä se raja jossain vaiheessa tulee vastaan.
Kenen laujula laulat sen leipää syöt, sanoo sananlasku. Korhola sotkee tässä asioita, sillä näissä ei ole mitään ristiriitaa ilmastonmuutoksen asiantuntioiden ajatusten kanssa. On selvää, että joudutaan käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja, että elinolosuhteet maapallolla säilyisivät. Meillä on paljon lakeja säätelemässä sitä, miten täytyy toimia yhteisen hyvän vuoksi, siksi tarvitsemme lain myös turvaamaan vakaan ja saasteettoman ilmaston.
Suuntaus on hyvin huolestuttava nyt, kun (US) EPA vasta julisti hiilidioksidin ”ilmansaasteeksi”:
http://yosemite.epa.gov/opa/ad…9b00566924!OpenDocument
Tämä dokumentti hyppysissään Sierran (USA:n vihreät) Gestapo voi nyt
rynnätä sammuttamaan takapihan grillijuhlasi.
#9
Voiskohan herra Lintunen nyt kerrankin lukea itse blogiteksin - ja tässä tapauksessa myös Korholan viittaaman laajemman artikkelin (jonka itse kävin lukaisemassa) - ennen kuin käy heittämään noita iänikuisia, valmiiksi ennakkoluuloon ja luutuneeseen ajattelutapaan pohjautuvia kommenttejaan. Joissa ei perustella ja aregumentoida mitään.
Onnittelut Korholoille nasevasta artikkelista, joka pistää miettimään. Joko se siis on ilmestynyt Ulkopolitiikka-lehdessä?
Tuo ”vakaa ilmasto” on kyllä valitettavasti harhaluuloa. Se ei ole sitä luonnostaankaan ja ajatus siitä että ilmasto voitaisiin pitää määrätyllä toleranssilla siinä arvossa mikä tällä hetkellä koetaan ”ideaaliseksi” (aina vertaus esiteollisen ajan ilmastoon) on aikalailla absurdi. Vaikka asuisimme savimajoissa ilman puiden polttoa syöden porkkanoita ilmasto tulee muuttumaan, merenpinnat tulevat nousemaan ja laskemaan lämpötilakehityksen mukana ja ihmiskunnan tulee sopeutua näihin muutoksiin.
Se on ilmestynyt, kesäkuun numerossa. Siitä vain ostamaan.
Tuo ”air capture”, hiilidioksidin sitominen ilmasta natriumhydroksidiin, tuntuu hölmöläisten peiton pidennykseltä. Syntyneen natriumkarbonaatin regeneroiminen + 800 C:ssa vaatii fossiilisia ja lisää hiilidioksidia. Mm. Lackner et al mukaan USA:n CO2:n sitominen näin vaatisi Texasin kokoisen ”filtterin”.
Järkevin lukemani ehdotus tulee uusselantilaiselta merentutkija Martinilta, joka ehdottaa ”aneemisten” merien lannoittamista raudalla, jolloin kiihtyvä leväkasvu sitoo hiilidioksidia. Menetelmää testattiinkin Eteläisellä Jäämerellä 2005 (SciAm). Kirjoitin aiheesta laajasti TM:aan 2006, alla pdf artikkeliin:
http://hannutanskanen.webs.com/Kasvihuoneilmio.pdf
Eija-Riitan avaukseen:
500 % kasvu täysin surkeista USA:n luvuista vaatii ainoastaan 4 % vuosittaisen parannuksen vuodesta 2009 vuoteen 2050.
Mutta mitä jos olisit ottanut lähtökohdaksi vaikkapa Tanskan luvut?
Esimerkiksi 5 % vuosittainen energiatehokkuuden kasvu tarkoittaa 50 vuodessa yli 1100 % kasvua. Tulee nimittäin korkoa korolle.
Kun muistetaan, että sähköautojen hyötysuhde on nyt noin 70-80 % ja että rakennusten lämmitykseen käytettävää energiamäärää pystytään nykytekniikallakin jo supistamaan kohtuullisin investoinnein rakennusvaiheessa 80 %, ei tuo 4 % vuosittainen parannus kuulosta mielestäni millään lailla epärealistiselta, etenkin kun ottaa tosiaan huomioon sen, että USA:ssa energiatehokkuus on tällä hetkellä aivan surkea. Esim. Ruotsissa CO2-tonnia kohden tuotetaan yli 300 % enemmän nimellisarvoista BKT:tä kuin USA:ssa JO NYT!
Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että hiilivoimaa voidaan jatkossakin käyttää, mikäli CCS-tekniikka saadaan käyttöön. Koelaitoksia on käsittääkseni käynnissä nyt jo.
Eija-Riitta väittää, että hiili-intensiteetti on globaalisti kasvanut merkittävästi Kiinan ja Intian takia. Intiassa se on kuitenkin laskenut hyvin voimakkaasti.
Parissa vuodessakin hiili-intensiteetti BKT-yksikköä kohden on laskenut paljon:
http://www.iaea.org/inisnkm/nk…emgdp.html
Pidemmällä aikavälillä pudotusta on myös:
http://infochangeindia.org/200…-2002.html
Lisäksi yksi intialainen tuottaa keskimäärin alle 1/10 CO2-päästöjä suomalaiseen verrattuna. BKT (PPP:llä mitattuna) per CO2 ei ole intiassa nytkään kovin paljoa huonompi kuin Suomessa. Ja kyseessä on todella köyhä kehitysmaa!
Mutta joo, en oikein ymmärrä miten Intia on syypää tuohon hiili-intensiteetin kasvuun kun heillä se on kuitenkin pudonnut aika reippaasti. Kuitenkin mielestäni pitää tarkastella hyvinvointia tarkasteltaessa BKT:ta PPP:n näkökulmasta eikä nimellisarvosta, koska nimellisarvoinen BKT ei tuota hyvinvointia siinä missä ostovoima jos puhutaan köyhimmistä maista.
Ari. (6)
Tuskin kaikilla kommentoijilla on passiivinen asenne, he vain näkevät asiat poliitikkoja realistisemmin. Puhutaan, tilastoidaan, rahoitetaan ja taas puhutaan. Näinhän se menee ja tilanne jatkuu entisellään tai jopa pahenee. Kuinka moni meistä on valmis luopumaan lento-, auto-, tai laivamatkailusta? Ei kukaan. Kun tämän ottaa huomioon, niin asenne ei ole passiivinen vaan realistinen. Syyllinen näkyy peilistä.
Hyvä, että ongelmasta keskustellaan, ehkä sitten joskus hamassa tulevaisuudessa ihminen huomaa tekemänsä typeryydet. Ellei se jo ole silloin myöhäistä.
Nyt tuli luettua tuo koko artikkeli. Mielenkiintoisia näkemyksiä kerrassaan ja täytyy nostaa hattua näin jalat maassa ja realismin kautta lähestyvästä ilmastopolitiikasta. ”Jotain tarttis tehdä” - säntäilyä ja käytännössä riittämättömien / kustannustehottomien / kestämättömien näpertelyjen suosijoita riittää kyllä joka lähtöön.
”Maapallon ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi”
Eiköhän aurinko ole se, joka lämmittää. Lämpöä säilyttää ilman kosteus eli vesihöyry, silloin kun sitä on paikalla. Se, säilyttääkö hiilidioksidi lämpöä vai ei, on avainkysymys. Miten paljon se sitä lämmittää, missä ilmakehän kerroksessa jne, on minulle ainakin jäänyt täysin epäselväksi.
Ilmastohurahtaneiden ongelma on kykenemättömyys nähdä kokonaisuutta.
Ilmaston lämpeneminen nähdään globaalina yksikkönä. Kuitenkin maapallon lämpötila on teoreellinen luku.
Kaikki, mikä meitä kiinnostaa, on paikallinen lämpötila.
Yksikään eläinlaji ei kuole sukupuuttoon sen takia, mikä on maapallon keskilämpötila. Eläinyksilöt, kasvit tai ihmiset reagoivat aina ja ainoastaan paikalliseen säätilaan.
Paikalliset säätilat yhteenlaskettuna ja jaettuna mittaustulosten määrällä saa aikaan keskimääräisen lämpötilan, jonka joku valopää on ilmoittanut nousseen 0,6 astetta.
Olisikohan auringolla jotakin tekemistä tämän tuloksen kanssa? Mittaustarkkuus? Vertailuajanjakso? Varhaisten mittausten luotettavuus, laajuus? Kaupunkien mikroilmaston lämpenemisen vaikutus globaaliin tilastotulokseen?*
Ilmastokysymyksiin ei saisi päästää meuhkaaman yhtään poliitikkoa, pääkirjoitustoimittajaa tai mainostoimistoa. Yhtä lailla yhteen tieteen siivuun keskittyneen tutkijan tulisi saada julkisuutta, ellei hän onnistu poikkitieteellisessä yhteenvedossa.
Voidaan myös kysyä, kuinka tunnepitoisesti naisilla on taipumus suhtautua esim. juuri ilmastokysymyksiin, vai tarvittaisiinko järkeä tunnekuohujen sijaan?
* jos sata vuotta sitten mitattiin lämpötiloja kaupungeissa, joihin on sen jälkeen tullut 100.000 ilmastointilaitetta, 100% musta asfalttipeite, miljoona autoa ja 10.000 rakennusta, kuinka paljon näiden rakennettujen asioiden lämpöä sitova vaikutus näkyy ko. kaupungin keskilämpötiloissa? Uskon sen vaikuttavan.
# 17 Nimetön eli anonyymi! Onnittelen - Cáhceravga viekhön!!
Tuntureiden lumous velloo sieluni läpi
saaden ajuni tuuliajolle!
Se häilyttää eetostani kuin vesisammalta
soljuvassa purossa.
Taivaankaari väristää minut ymmälle.
Wäkevä myrsky hyökyy sisimmässäni,
repien minua joka taholle.
Ja minä värisen ilosta. Sinusta.
OHO, lipsahti! Nyt asiaan:
Ensimmäinen tolkkuun ja älliin perustuva kirjoitus tässä blokissa!
Ensimmäinen Suomessa jälkeen Talvisodan ja €U:ssa tämä katsot-
taisiin provokaatioksi ja hyökkäykseksi Keskuskomitean wiisautta
vastaan, jopa tihutyöksi, ehkä myös ainoan ja oikean totuuden
halventamiseksi, à ainsi dire!
Harmaasusi™
Tällaista juttua oli Vihreässä Langassa 2006:
http://arkisto.vihrealanka.fi/…itti.shtml
Mielestäni varsin hyvin perusteltua kritiikkiä energiataselaskelmiin.
#19 tuukka,
Olihan tuo artikkeli vihreän langan yleiseen tasoon nähden jopa asiallisesti perusteltu.
Ei se silti mitään uutta esiin tuonut.
Vaikka pienimuotoinen (omaan ja naapuruston käyttöön) rypsidieselin valmistus vapautettaisiin valmisteverosta ei se tee siitä kannattavaa. Jotta se olisi kannattavaa, kaikki ne laitokset joissa rypsistä tehtäisiin dieseliä tarvitsisivat investointitukia ja tuotantotukia. Eli lisää tukia.
Sama tilanne on niissä ”ekologisten” ihmisten laajasti kannattamissa hajautuksissa, pienet laitokset ovat kalliimpia rakentaa ja ylläpitää per MWH. Ja kuitenkin ne pitää liittää valtakunnan verkkoon vikatilanteiden varalta.
Eli viittaamiisi kohtiin. 1. tavoitetason vaatimia määriä ei voi kiistää, vaikka ne hajautettaisiinkin eri puolella maata.
2. Mahdotonta toki ei ole, mutta kestävää saati kannattavaa useimmiten ei ole.
3. No tämä peruste ei tietenkään päde. Erikoista vain, että kyseessä on sama peruste jolla moni vihreä vastustaa ydinvoimaa. Kun se ei ratkaise koko ongelmaa, niin yhtäkään ei kannata rakentaa.
Turhaan sinä Tanskanen tänne kirjoittelet, et kuulu ”piireihin”, ei sinua kukaan lue tai kommentoi. Merkonomi Simonen on sekä vihreiden että kokkareiden suverereeni ilmastoasiantuntija, samaa herraspoikien ja kokkaretyttöjen klaania ja bestiksiä. Tuukka ottaa uskovien äänet, Eija-Riitta pakanoiden, samaan hallituksen koriin ne menevät. Eipä hääppöiseltä tunnu tämän suoprofessorin ja politiikkovaimonsakaan tietämys alalta, tuon lipeään sitomisen tuominen mukaan kertoo suorastaan lapsellisesta peruskoulun kemian unohtamisesta. Nuo aiemmat toimet ”ilmakehän pelastamiseksi” ovat vain teoriaa, niiden todellista vaikutusta ei kukaan pysty todistamaan. Koko Antarktisen ”otsoniaukko” keksittiin vasta satelliittien kaudella alkaen 1979, se voi hyvin olla luonnollisesti vaihteleva ilmiö eikä CFC-yhdisteillä ole mitään roolia siinä, tuhottiinpahan taas yksi teollisuudenala, Stasin projekti eteni. Rikkiaerosolien muka jäähdyttävä vaikutus 1940-70 on samanlainen uskomus, edelleenkään ei edes varmuudella tiedetä, jäähdyttävätkö vai lämmittävätkö ne ilmakehää. Mutta, riittähän tässä poliitikoille näpertelemistä ja kvasitotuuksien laukomista, sillä aukeaakin hyväpalkkaisia EUvostoliiton politbyroon virkoja.
Jahas,onko noin ? No, eipä sitten muuta kuin hyvää päivänjatkoa vain tri Hörhömielellekin. Hieman kunnioittavammin voisit blogin pitäjästä kirjoittaa.
#18
Hienoa, että on jokunen omalla päällään ajatteleva ja asioista selvää ottava kommentoitsija tässäkin blogissa. Tämän pallon ajaa tuhoon tuo ilmastonmuutosuskonto, joka mitään keinoja kaihtamatta vääristelee mittaustulokset haluamikseen, tekee niistä kestämättömiä johtopäätöksiä ja väittää ihmisen kykenevän hallitsemaan ilmastoa, kykenemättä edes ymmärtämään sen monimutkaisuudesta murto-osaa enempää.
Ei ole olemassa mitään ”tiedeyhteisöä”. Ei ole olemassa mitään ”yksimielisyyttä”. Ei ole olemassa yhtään tieteellistä koetta, jolla kyettäisiin osoittamaan väitetty hiilidioksidin lämmittävä vaikutus. Ilmeiset syyt sysätään syrjään, vaikka jokainen tietää, miten hetkelliseen säätilaankin vaikuttaa se, paistaako aurinko kirkkaalta taivaalta, vai onko taivas peittynyt vesihöyryyn. Silti tuo elämälle välttämätön(!) kaasu, hiilidioksidi, halutaan ekohörhöjen ja hairahtuneiden ituhippien toimesta julistaa ilmansaasteeksi!!! Ei hyvää päivää, mihin tämä maailma on oikeasti menossa.
obs.
http://koti.phnet.fi/petripaav…aatio.html
Tiedemiesten ja asiantuntijoiden lausuntoja
Ilmastonmuutos luultua pahempi
Tutkimukset osoittavat ilmastonmuutoksen olevan huonommalla tolalla kuin mitä ennusteet ovat sanoneet. Lämpötilat ovat nousussa ja jääpeite sulaa nopeammin kuin on ennustettu. Australian kohdalla ilmastonmuutos on hälyttävää. Seurauksena tulee olemaan lisääntyvää kuivuutta sekä suurpalot lisääntyvät. Jäätiköiden nopea sulaminen kohottaa myös merenpinnan korkeutta. Ympäristötutkijoiden mielestä Australian hallituksen täytyy ottaa vastuuta ympäristöstä. Saastuttavaa energiaa ei tule käyttää. On pyrittävä käyttämään puhtaampia energianlähteitä ja uutta puhtaampaa teknologiaa. Marraskuu 15 2007 abc.net.au/news
Ilmastonmuutoksen monimuotoisuus vaikeuttaa tarkkoja ennustuksia
Washington, Lokakuu. 25 (Xinhua) Torstaina julkaistiin uusi tutkimus U.S. tieteen aikakauslehdessä, joka osoittaa etteivät ilmastotutkijat kykene määrittelemään arvioita ilmastonmutoksen tulevia vaikutuksia. Washingtonin yliopiston tiedemiesten mukaan on epävarmaa kuinka paljon llmasto tulee lämpenemään. Siksi tulisi rohkaista poliittisia päättäjiä tekemään ratkaisuja sensijaan että odotetaan parempia tutkimustuloksia.
Tiedemiesten mukaan epävarmuus ilmastonmuutoksen kehittymisessä on todella korkea, koska ilmastomme mekanismi itsessään on herkkä ja riippuu monista tekijöistä, kuten kasvihuonekaasuista sekä atmosfääristen hiukkasten korkeammasta tiivistymisestä, jotka heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen. Tiedemiehet huomasivat että odotettua enemmän olosuhteet tulevat aiheuttamaan ilmaston lämpenemistä, mutta suurempi epävarmuus on olemassa siitä että kuinka paljon ilmastomme tulee lämpenemään. Tiedemiehet keksivät ja testasivat teoriaa, jonka uskotaan auttavan ilmastotutkijoita ymmärtämään todennäköisiä erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastomme muuttumista. Lokakuu 26, 2007 news.xinhuanet.com
Lajien sukupuutto
Ilmastonmuutoksen aiheuttama nouseva lämpötila tuhoaisi jopa yli puolet maapallon eläinlajeista.Tutkijat ovat päätyneet tutkimuksissaan edellä olevaan lausuntoon. Ilmastonmuutoksen (kasvihuonepäästöjen) arvioidaan nostavan maapallon lämpötilaa 1,8 C asteesta aina 4 C asteeseen saakka vuosisadan loppuun mennessä. Maapallon kohonnut lämpötila tulee hävittämään sukupuuttoon monia eläinlajeja. Lokakuu 25, 2007 planetark.org
MetOffice Hadley Keskuksen (Englanti) tiedemiehet ovat vahvistaneet sen mitä moni on epäillyt. Jatkuva viivyttely kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tulee olemaan vaarallista, sillä sen takia ilmaston lämpötilan arvioidaan nousevan parilla asteella yli arvioiden.
Globaalisen lämpenemisen odotetaan johtavan ”ydinsodan” kaltaiseen tilaan. Maailma on vuosikymmeniä jäljessä niistä toimenpiteistä jotka olisivat johtaneet päästöjen vähentämiseen. Silti on yhä maailmassa johtajia, jotka vielä jossittelevat. Saksa tiedottaa, että vie aikaa saavuttaa Kioton sopimuksen tavoitteet. Australian pääministeri haluaa mieluummin ”pyrkiä päämäärään” kuin sitoutua vähentämään päästöjä. Kansainvälinen politiikka ontuu eteenpäin sillä aikaa kun globaali lämpeneminen tiukentaa otettaan maasta, ekologiasta, eläimistöstä ja ihmiskunnasta. Päästöjen vähentämiseen on kiiruhdettava jos aiomme saada säilytetyksi kelvolliset elinolosuhteet maapallolla. Syyskuu 10 2007 www.climateark.org